62 räsymattoa

Matot otin mukaani, kun lähdin. Liian paljon muistoja ja yhdessä elettyä elämää. Räsymatto on kuin hyvä ystävä, eikä ystävääkään jätetä.


Vanhimmat matot on isä ostanut huutokaupasta, joten ne olivat vanhoja jo meille tullessaan. Äiti kutoi mattoja minun pieneksi jääneistä vaatteistani ja kun isä kuoli, niin taas äiti kutoi mattoja.


Itse kudoin ensimmäisen räsymattoni ollessani parikymppinen. Ja nyt minulla on siis 62 räsymattoa.

Vanha puuarkku

Päivä on kulunut maalin raapimisessa vanhasta puuarkusta. Pelastin sen vanhan talon vintiltä. Se on ollut alunpitäen hieno punaruskea, mutta joku on tuhrinut sen ensin vihreäksi ja sitten turkoosiksi (myös rautaosat). Olen käyttänyt maalinpoistoainetta ja hiekkapaperia. Hidasta hommaa.