Helmiä ja mustaa silkkiä

Joskus olen ollut viitseliäs ja näperrellyt savenlopuista helmiä. Kun helmet on lasitettu, ne ovat iholla mukavan tuntuiset; sileät ja lämpimät.

Räsymattopatalaput

Vieläkö joku muistaa Kaffe Fassetin kirjoneuleet, joita neulottiin 90-luvulla? Omaani en koskaan saanut valmiiksi ja löysinkin kaapista pussillisen 1 metrin pituisiksi paloiksi leikattuja, erivärisiä langanpätkiä. Solmin pätkät yhteen ja virkkasin niistä iloisenväriset patalaput. Iloiset kuin räsymatot. Räsymattopatalaput.

Muokattuja valokuvia

Välillä on kiva puuhailla valokuvien parissa. Ainakin itseni ottamissa valokuvissa tuntuu aina olevan jotain parannettavaa. Kumma että taustallakin on yhtäkkiä jotain ylimääräistä, mitä en kuvaa ottaessani huomannut. Onneksi on olemassa kuvankäsittelyohjelmat. Homma on ihan harrastepohjalla ja -tasolla, ja jaksan vielä iloita jokaisesta mielestäni onnistuneesta tuotoksesta.

Taulut

                                                             






Viime aikoina selailemani naistenlehdet ovat olleet vähän vanhemmanpuoleisia. Nämä Kotiliedetkin ovat 1940-luvulta. Mutta lehtien kannet ovat kauniita, Martta Wendelinin piirroksia. Tein niistä taulut ja ripustin seinälle.

Ensilumen jälkeen

Ensimmäinen lumi satoi viime viikolla. Niin nopeasti se kuitenkin suli, että yhtään lumikuvaa en kerennyt ottaa.












Viime talvena tein valkosavesta astioita, jotka koristelin yksinkertaisilla lehtikuvioilla.









Miltähän olisivat näyttäneet lumihangessa?

Raidallinen kukka-astia

Lähdettiin metsästä sieniä hakemaan, mutta eihän me sieltä mitään sieniä löydetty. Ei vaikka kuljettiin melkein nenät maassa. Mutta ei me sieltä tyhjin käsin kotiin tultu. Me tehtiin muhkeat kimput mustikan ja puollukan varvuista.

Hylly

Pihakivistä, puulevystä ja petsilakasta rakensin hyllyn vanhoille tavaroille. Siellä nököttävät leivinuunin päällä emaliset kahvipannut somasti rivissä.

Napit savesta

Savesta voi tehdä astioita, patsaita, viinikanisterille telineen tai vaikkapa napit.

Savipalloja

Nämä ovat onttoja, savesta tehtyjä palloja, 

joita voi käyttää pienten tavaroiden säilyttämiseen.

Lapsilla nämä ovat olleet "säästöpossuina".

Yhdessä on reikä sivussa,

ja sitä olen käyttänyt tuoksupallona.

Kahvihammasta kolottaa

Kun ystäväni oli käynyt vierailulla tyttärensä luona, vävyehdokas oli tarjoutunut keittämään kahvit. Poika olikin kiehauttanut oikein porokahvit turkoosiin emalipannuun.
Siispä lisäsin porokahvin ostoslistaan. Yleensä pannujauhatus on tullut ostettua vahingossa.
Kaivoinpa minäkin esille vanhan emalipannun ja panin siihen veden kiehumaan. Poroja lisäsin mielestäni sopivan määrän. Annoin kiehahtaa ja säikäytin kahvin. Jätin vähäksi aikaa selviämään. Kaiken tein niinkuin muistin aikuisten ennenmuinoin tehneen. Pannumyssyä minulla ei kuitenkaan ollut laittaa pannun päälle.
Fiilistä nostatin palasokerilla ja sokeripihdeillä. Leipomani piimäkakku lisäsi mielestäni oikeaa tunnelmaa.
Kahvi oli ihan onnistunutta. En huomannut maussa valtavaa eroa keittimellä keitettyyn. Ehkä näin voisi kuitenkin alkaa keitää sunnuntai kahvit.